Laura

Laura

Korvasienikausi on alkanut!

En ole koskaan ollut himomarjastaja tai -sienestäjä, mutta ilmeisesti kun lokakuussa häämöttää kolmekymppiset, alkaa tällainen ämpärin kanssa luonnossa kykkiminen näköjään enenevissä määrin kiinnostaa. Viime syksynä Mänttään muuton jälkeen äiti houkutteli puolukkaan ja jos nyt ei varsinainen intohimonkipinä metsänantimiin syttynyt niin jokin orastava marttailu nosti kyllä päätään ja kuljin pari iltaa poimurin kanssa pitkin mättäitä. Vielä pitäisi keräämisen lisäksi innostua saaliin käsittelystä.

Viimesyksyiset puolukka-apajat löysin kun kuljin koiran kanssa tutkimassa uusia ulkoilupaikkoja ja nyt lumien sulettua aloin käpötellä koiran kanssa taas pidempiä lenkkejä ja vaikka perus ulkoilualueellani on myös äärettömän kaunista vanhaa suojelumetsää, poikkean nykyään lenkeilläni mieluusti myös katsomaan tuoreita hakkuita, vanhempia aukkoja, juuri muokattuja ja istutettuja aloja sekä varttuneempia taimikoita.

Sienestysharrastukseni on sillä tasolla, että tunnistan hyvällä tuurilla kantarellin syksyisin, mutta näin keväällä ei kovin montaa vaihtoehtoa ole, kun tällaisiin möllyköihin törmää. Sehän on korvasieni!

Laitoin äidille kuvan et täällä on ilmeisen hyvä apaja.

Katselin ympärilleni tarkemmin ja ala oli laikkumätästetty jokunen tovi aikaisemmin. Maanmuokkaus ei ollut aivan tuore, väittäisin että aikaa muokkauksesta oli pari vuotta ja lyhyen googlettelun perusteella korvasienet ovat samaa mieltä.

Laikkumätästyksessä maanmuokkauskone kouraisee maanpinnasta parisenkymmentä senttiä ja kääntää maan laikun viereen mättääksi, jolloin mättääseen jää kivennäismaapinta ja sisälle ravinteikas humuskerros.

Mättäisiin on tarkoituksena istuttaa puuntaimia, mutta tällä kertaa ei puhuta istutuksesta ja puista, vaan mätästyksen sivutuotteesta, eli siitä kuopasta, josta maa on mättääseen otettu: laikusta, eli korvasienelle otollisesta kasvupaikasta.

Jos nyt ei ihan jokaisessa laikussa vielä ollut sieniä, niin varmaan puolessa oli. Harvassa olivat sienet, jotka eivät kasvaneet mättään vieressä kuopassa. Korvasienestys tuntui vähän samalta kuin taimien istutus, nyt vaan etsittiin mättäiden sijaan laikkuja.

Korvasieni on laji, joka hyötyy jaksollisesta metsänkasvatuksesta maanmuokkauksen takia.

Amatöörisienestäjän tunnistaa siitä, että sieniveitsen sijaan mukana on pullasuti ja juustoveitsi.

Korvasieni viihtyy hiekkaisilla mailla, joiden pinta on rikkoutunut. Tällaisia paikkoja on muun muassa juuri kangasmetsiin tehdyt metsäkoneen urat, polut ja mätästetty uudistusala. Myös hiekkakuopan reunat ovat hyviä paikkoja etsiskellä korvasieniä.

Yleensä sieniä alkaa nousta 2-3 vuotta maanpinnan rikkoutumisen jälkeen, eli jos näet vaikkapa uudistusalan, paina paikka mieleen ja käy apajilla parin vuoden kuluttua!

Korvasienen kausi on poikkeuksellisesti syksyn sijaan keväästä alkukesään. Nyt on vielä niin aikainen kevät, että sienet olivat keskimäärin suhteellisen pieniä ja jätettiin pienimmät vielä kasvamaan, mutta korvasieni voi kasvaa myös 15 cm leveäksi.

 

 

Korvasieni on helppo tällaisen amatöörinkin tunnistaa. Ruskea, poimuinen ja muistuttaa mielestäni enemmän ruskeita aivoja ja tippaleipää kuin korvia.

Korvasienen kanssa on tärkeää muistaa, että se on käsittelemättömänä todella myrkyllinen. Myrkky vaurioittaa maksaa ja ruuansulatuskanavaa, joten valmistuksessa pitää olla erityisen huolellinen.

Myrkky on kuitenkin herkästi haihtuvaa ja vesiliukoista, joten ryöppäys tekee sienestä syömäkelpoisen.

Miten korvasieni käsitellään?

Poista sienestä hiekka sudilla ja leikkaa jalan tyvi irti. Koska sieni on poimuinen, saattaa sienen syövereissä lymyillä öttiäisiä. Siksi sieni kannattaa halkaista ennen keittämistä.

Osa suosittelee korvasieniä keitettäväksi kaksi kertaa, osa pelaa varman päälle ja ryöppää kolmesti. Ryöppäyksessä sieniä tulee keittää vähintään viisi minuuttia niin, että sieniä on yksi osa ja vettä kolme osaa. Keitinvesi heitetään pois, sienet huuhdellaan huolellisesti ja keitetään uudestaan ja jälleen huuhdellaan. Haihtuvien myrkkyjen takia valmistustilan ilmanvaihdosta on pidettävä huoli.

Voiko korvasienillä tienata?

Sienestys kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Korvasieniä, kuten muitakin sieniä (ja marjoja) voi myydä verovapaasti eteenpäin kunhan muistaa pari juttua.

 

  • Myyjänä on kerääjä itse.
  • Sieniä ei saa käsitellä, eli ei pakastaa, suolata, kuivata, ryöpätä, soseuttaa, makeuttaa tai säilöä (putsaaminen ja pakkaaminen on ok).
  • Sienten pitää olla kerätty luonnosta jokamiehenoikeuksien alaisesti, ei viljelmiltä. Ja vaikka pakurikääpä on sieni, se ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Omasta metsästä tai luvan kanssa sitä saa silti myydä verottomasti.
  • Myynnin tulee olla suhteellisen pienimuotoista, ammattimainen toiminta voidaan lukea elinkeinotoiminnaksi. Silti superkerääjä voi päästä suuriinkin ansioihin (alv-velvollisuuden alaraja 15 000e), mutta palkkatyötä sienestys ei saa olla. Ajantasaiset tiedot verottajalta. Lisätietoa täältä.
  • Myynti on arvonlisäverotonta, jos poimitut sienet myydään ilman virallista myyntipaikkaa, eli sienibisnekseen ei saa olla toimitilaa vaan sienet pitää myydä itse esimerkiksi torikauppiaalle, jatkojalostajalle tai suoraan kuluttajalle.
  • Sienten myynnistä ei tarvitse tehdä veroilmoitusta, eli niitä voi poimia lähes niin paljon kuin kyykkylihakset kestävät ja satoa riittää. Kuitenkin tilikauden liikevaihdon pitää olla alle 15 000 euron, jotta vähäisen toiminnan verottomuuden vaatimukset säilyvät.
  • Korvasieni on yksi kalleimmista metsäsienistä, eli sitä keräämällä ja myymällä voi rahoittaa esimerkiksi kesän rientoja!

Korvasienikausi on vasta alkumetreillä, vielä ehtii hyvin spottailemaan potentiaalisia korvasieniapajia!

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Yksi kommentti artikkeliin ”Korvasienikausi on alkanut!”

Vastaa käyttäjälle Carol Pepler Peruuta vastaus

Laura

Metsäalan perustutkintoa suorittava tuleva metsäkoneenkuljettaja, joka viihtyy metsässä myös vapaa-ajalla. Retkeilyä, metsäkoneita ja ajatuksia metsistä ja niiden käytöstä. Tervetuloa mukaan matkalle!

laura@pihkassa.fi

Matkalla mukana

Painavaa asiaa
kannoilta tehtaalle

Sivupalkki tähän.